Arjessa uni muuttuu kaurapuuroksi, halvaksi ja terveelliseksi. Pitää nukkua kahdeksan tuntia, että on pirteä, mutta kuudellakin tunnilla pärjää. Vähän niin kuin hyvä puuro on keitetty maitoon, mutta veteen keitettykin menettelee. Lomauni taas on luksusunta, jonkun muun kattama aamiaispöytä. Vaikka unirytmin sekoittaminen kirpaisee kuin kohtuuttoman hintainen brunssi, niin kerrankos sitä täällä eletään ja rairai. Luksus on luksusta ja arjessa sitten säästellään.
Omat uneni ovat olleet syksyn sekaisin. Illalla uni saapuu vasta reilusti keskiyön jälkeen ja aamulla en osaa enää nukkua. Ennenhän tämä ei ollut mikään ongelma: aamuisin saatoin hyvinkin nukkua vaikka maailman tappiin, jos vaan arki antoi myöden. Ja opiskelijan arki usein antoi. Olen useasti uinaillut autuaasti aamuluentojen yli. Pakollisiin menoihin olen saanut aina karistettua unihiekat silmistä, mutta jos hallaa on aiheutunut vain minulle, niin torkkukäsi on käynyt ahkeraan. Vaan eipä käy enää. Ei siksi, että moraalini olisi jotenkin suunnattomasti kasvanut vaan siksi, että herään nykyään viimeistään kahdeksalta, eikä uni vain enää tule. Se on kuulkaas yksi ripsraps tai valonväläys aamulla ja tämän tytön silmät aukeavat.
Tiedän kyllä, että tämä on pientä monien muiden univaikeuksiin verrattuna. Oma ongelmani parantuisi, jos saisin vieteltyä itseni sänkyyn vähän aikaisemmin. Arkena ei ole mitään järkeä kukkua pikkutunneille. Mutta en vaan malta. Mitä jos, maailmalla tapahtuu jotain järisyttävää? (Yökyöpelyyteni ansiosta tiesin Michael Jacksonin kuolemasta heti!) Mitä, jos joku päivittää jonkun tosi jännän jutun fabossa? (Ensimmäinen tykkäys on niin mun!) Mitä, jos jään paitsi hurjista juonenkäänteistä? (Parempi vaan kahlata ne sata sivua nyt tai katsoa vielä kolme jaksoa Gossip Girliä!) Viimeistään viikonloppuna kaikki kostautuu ylenpalttisella unimässäilyllä. Vedän kunnolla ranttaliksi. Tukevat perjantaipäikkärit myöhäisiltapäivällä ja kukkumista reilusti lauantain puolelle. Vaikkei aamulla uni maistuisikaan, niin päivällä uni on mannaa. Sunnuntaina ei ihmisten aikaan väsytä kuulkaas yhtään.
Vinkkejä kaivataan. Miten yökyöpeli saa itsensä patistettua sänkyyn ennen kuin muuttuu kurpitsaksi? Miten olla vetämättä uniaan viikonloppuna överiksi? Mikä on paras keino selvitä viiden tunnin unilla? Pitääkö hirsiä vetää puritaanisesti kympistä kuuteen vai saako vähän rönsyillä?
Hähäh, otsikosta huolimatta ei ollut mitään seksijuttuja. Ähäkutti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti